OIKEUSJUTTU

JOHANNA VEHKOO : OIKEUSJUTTU

219s.

Kosmos

Pyydetty arvostelukappaleena

Johanna Vehkoon oikeusjuttu selvinnee helposti jokaiselle, joka googlettaa kyseisen toimittajan nimen. Johanna Vehkoon Oikeusjuttu taas on kirja, jonka soisi kuuluvan yleissivistykseen, paitsi kaikille oikeusvaltion kanssa jatkuvasti työskenteleville tahoille myös kaikille niille, joille äärilaidan oikeistolainen trollitehtailu on vielä tuntematon ilmiö.

x

Vehkoo on käynyt täysin julkista, lehdistöstä syytteen saamisesta saakka puitua oikeusjuttuaan jo vuodesta 2018, ja saanut tuomiot sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa kunnianloukkauksesta. Kirjassa on kyse kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin yhdestä yksittäisestä oikeudenkäynnistä:  se kysyy kovaa ja kuuluvasti mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jossa rasistisesti toimivaa ihmistä ei saisi kutsua rasistiksi.

Vehkoo yhdistelee Oikeusjutussa omaa henkilökohtaista taisteluaan yhteiskunnalliseen kontekstiin toki tätä laajemminkin. Hän avaa ylipäätään oikeisto- ja kuvalautatrollien toimintamekaniikkaa, vihapuhetta ja häirintää suhteessa oikeuslaitoksen kykenemättömyyteen puuttua niihin, sananvapauden tarkoitushakuista manipulointia, äärioikeiston valitsemien puheenaiheiden arkipäiväistymistä sekä ylipäätään suomalaisen oikeusjärjestelmän kykenemättömyyttä tunnistaa näin laajaa ilmiötä. Tai systeemistä rasismia ylipäätään. Yhtäällä Vehkoo saa tuomion alle kahden sadan henkilön silmille tarkoitetusta Facebook-päivityksestä, syyttämättäjättämispäätös jätetään toisaalla tekemättä, kun 2800 poliisin Facebook-ryhmässä hekumoidaan avoimen rasistisilla päivityksillä.

Oikeusjuttu tekee myös surullisen selväksi tämän hetken rakenteellisen vinouman, jossa miehen kunnia on oikeuden edessä edelleen suurempi kuin naisen. Helsingin sanomat on käynyt maaliskuussa 2019 läpi lähes tuhat kunnianloukkaussyytettä, joiden perusteella voidaan todeta, että syyttäjät vievät todennäköisemmin käräjille asti tapauksia, jossa on loukattu miehen kuin naisen kunniaa. Lisäksi oikeuden tuomitsemat kärsimyskorvaukset ovat olleet suurempia miehillä kuin naisilla. Eikä kunnianloukkausrikoksen vinoumat jää tähän; siinä missä naista voi internetin syvimmissä syövereissä huoritella, tappouhkailla, fantasioida seksuaalisella väkivallalla tai kaasu-uunittamisella, on tällä hetkellä ainoa kielletty n-sana Suomessa täysin äärioikeistoon liittyvä. Siis se täysin sama sana, jolla he itse itseään kutsuvat, ovat kutsuneet jo 1930-luvulta saakka.

Vehkoo on taitava kirjoittaja, ja kaiken sen henkilökohtaisen traumaattisuuden seasta hän on noussut kirjoittamaan äärettömän hienon, tärkeän ja monipuolisen teoksen, joka ei jää vain henkilökohtaiseksi tarinaksi vaan laajentuu osoittamaan todella oleellisia yhteiskunnallisia epäkohtia. Jos oikeuslaitokset unohtuvat toitottamaan että yksittäistapaus on yksittäistapaus on yksittäistapaus, jää jotain todella merkityksellistä huomaamatta. Oikeusjutussa juuri se merkityksellinen nousee näkyviin. Siksipä toivoisin, että näihin aiheisiin perehtyisi mahdollisimman moni. Sananvapaus ja sen määritelmälliset rajat kun meitä kaikkia niin kovin kiinnostavat.

Helmet-haaste 2022: 35. Kirjassa on oikeudenkäynti