x Helsingin kirjamessut menivät, ja ne olivat mainiot. Parhaita tapoja viettää niitä yksipäiväisinä on sunnuntain rauhallisuus, kun väki on väljentynyt ja messuesittelijätkin jo hieman väsähtäneet myymiseen. Tunnelma on ihanan kaikkensa antanut, mutta silti kierreltävää ja kuunneltavaa löytyi hieman joka nurkalta. Ostin itselleni vain kaksi kirjaa, Pulitzerillakin palkitun Kuudennen sukupuuton sekä Williamsin Butcher's Crossingin ihan vain siltä varalta, että tällä hetkellä hyllyssä olevan kappaleeni omistaja kenties joskus tahtoo omansa takaisin. Ja tuo todella oli niin hyvä kirja, etten voisi tehdä kenellekään sitä, että ihan vahingossa vain sen omaan hyllyyni unohtaisin.
x Marraskuu on lukuhaastekuukausi! Yhden haasteen mukaan tulisi lukea päivässä vähintään 30 sivua kirjallisuutta, mikä kuulostaa oikein säälliseltä määrältä, ja juuri sellaiselta, joka pitäisi lukuvirettä yllä koko kuukauden. Ja kai tähän lasketaan tenttikirjallisuuskin?! Nimittäin marraskuussa vietetään myös ainakin kirjainstagramin puolella #nonfictionnovember'ia, johon tekisi mieli osallistua, mutta saa nähdä miten hyvin se soljuu kaiken muun tieteellisen julkaisun väliin. Tosin nonfictioniahan sekin on, sanan varsinaisessa merkityksessä.
x Superluin viime kuussa viikon sisään neljä kirjaa, ja myöhemmin vielä yhden siihen päälle, nyt on tehnyt mieli ottaa hieman rauhallisemmin. Olen kyllä lukenut, pieneksi mytyksi kääriytyneenä yliopiston kirjaston nojatuoleissa katsellen ohikiirehtiviä opiskelijoita valtavista ikkunoista, kirjoittanut lukupäiväkirjaa, kritisoinut ja problematisoinut, mutta lähinnä kurssikirjallisuutta taasen. Onneksi kaikki tähän astiset kirjat ovat kiinnostaneet, vaikka nyt ehkä ihan himpun verran eksyneenoloisena olenkin tässä viime viikot pyörinyt kvantitatiivisen tutkimuksen syventävällä kurssilla. Etenkin kun siitä peruskurssistakin alkaa olla kepoisesti himpun vajaa seitsemän vuotta aikaa, hieman on kuulkaa äspeeäsässät ja normaalijakaumat hukassa.
x Ensilumi tekee onnelliseksi, se puuterisen pehmeä, johon voi työntää nenänsä ja heittäytyä selälleen kierimään. Koirani Elvin siis. Vaikka kyllä minäkin ehkä enemmän lumesta kuin pimeydestä pidän. Mutta se pitäminen ei tosiaan ole mitään verrattuna tuon pienen pystykorvan tuntemaan rakkauteen, eilenkin jouduin vetämään tyypin suurin piirtein selällään asemalta kotiin. Matkalla joku kysyi, onko koirani pentu, ja juu, onhan se. Mieleltään. Vielä yhdeksänvuotiaanakin.
x Tekisi mieli pukea tuo kuvan uusi, & Other Storiesista ostettu villapaita koko ajan päälle. Siis ihan koko ajan. Tällä menolla siinä on reikä ennen kuin lumet sulavat maasta.
Minäkin tänään heräsin siihen, että a) on marraskuu ja b) marraskuun lukuhaaste. Ehkä voisin ottaa siihen osaa silleen puolisalassa vähän yrittäen. Lukutahti ja -into kun ovat täälläkin vaihdelleet...
VastaaPoistaSatuin muuten itse löytämään viikonloppuna uuden villapaidan, ja siitä asti olen pitkälti siihen pukeutunut. Se on suurin piirtein samanlainen kuin kaikki muutkin villapaitani, mutta himpun verran lämpimämpi, niin mukava, ettei sitä edes huomaa päällä ja silti skarpimpi kuin nuo muut.
Puolisala kuulostaa kaikkein parhaalta, ei tulee mitään turhia paineita! En tosin itseäni tässä ymmärrä, että miten tällaisista leikkimielisistä haasteistakin sellaisia voi saada aikaiseksi, mutta voi vain.. :D
PoistaJa ah, olisipa kaikki muutkin villapaidat sellaisia, joissa voisi elää 24/7! Elämä on ihanaa pehmeän villapaidan sisällä.
Pitäisi muistaa tuo sunnuntain autuus: Lauantaisin messuilla on todella kiihkeää ja jos on ollut jo perjantaina, sunnuntaina on itsekin aika puhki. Ja sitten vielä pitkä kotimatka tänne Päijänteen saarelle.
VastaaPoistaSaatat kulkea saman yliopiston käytävillä kuin tyttäreni...Tosin hänellä on nyt menossa gradun teko sekä...
Enslilumi on maailman pelastus! Ja 7 tunnin tuikkukynttilät, villasukat ja vanha rakas jumpperi.
Toiset koiruudet leikkivät vielä kun ne ovat ihmisen iässä 100 vuotta, niin teki meidän novascotialaisemme.
Mukavaa marraskuuta <3
Lauantai on tosiaan varsinainen hulinapäivä, sitä olen oppinut välttelemään, jos ei aivan pakko ole juuri silloin mennä! Ahdistun vain eikä silloin saa messuista parhaita paloja irti. :)
PoistaJa kiitos, sitä samaa sinnekin!
Otan myös osaa marraskuun 30 sivua päivässä -lukuhaasteeseen, eilen tulikin jo luettua yli 60 sivua, mutta saa nähdä, pysynkö vauhdissa mukana. Nonfictionnovemberiin on myös tarkoitus osallistua, mutta varovasti kahdella tai kolmella (tai edes yhdellä) kirjalla :D Yksikin kirja on minulle ihan hyvä saavutus, sillä tietokirjallisuutta tulee luettua niin vähän. Alkuvuonna luin aika monta, mutta tää toinen puolisko on mennyt heikosti.
VastaaPoistaVillapaidat ovat parasta! Täällä on nyt parina päivänä ollut yli kymmenen, jopa viisitoista astetta pakkasta, ja töissä on viileää myös, joten lämmin vaatetus on ihan ehdoton. Onneksi ostin vasta pari uutta kashmirneuletta, ne ovat superlämpimiä.
Mulle riittäisi yksi tietokirja myös mainiosti, siis noiden rakkaiden tenttikirjojen ohelle! :D Pääsin niiden kanssa vauhtiin kun opinnoista oli useamman vuoden tauko, mutta nyt kieltämättä kaipaa varsin kepeää luettavaa tentittävien rinnalle.
PoistaJa minä niin odotan tältä Joensuu-talvelta paljon! Oon niin kyllästynyt Helsingin kosteisiin, sateisiin ja tuulisiin mustiin "talviin", että pakkaset, villapaidat ja lumihanget kuulostaa juuri siltä, mitä talvelta kaipaisin.
Ehkä hieman ratkesin hymyyn tuossa Elvi ja ensilumi -kohdassa. :) Koirat on parhaita! <3
VastaaPoistaElvi varsinkin. :-*
PoistaMä en tiennyt tuommoisesta 30 sivun haasteesta mutta oon kyllä täyttänyt sen eilen ja toissapäivänä joten tartun siihen nyt, kiitos! En myöskään tiedä miten ja miksi tuo Williamsin kirja on mennyt multa ohi, kävin lukemassa sun tekstin siitä ja rupesi sydän hakkaamaan, haluan lukea heti, rakastin Stoneria niin. Ja sitten vielä tuo villapaita, oli jo instan puolella tarkoitus kysyä mistä se on mutta nyt tiedän ja pian sen ostan.
VastaaPoistaSunnutai oli messuilla ihana. Olispa törmätty, olisin toivottanut lempeää marraskuuta <3
Näitä neuleita oli useamman värisiä ja mietin vakavissani voisinko käyttää osan opintotuistani vielä toiseen samanlaiseen... Ja iso, ehdoton ja valtava suositus Butcher's Crossingille, se oli m i e l e t ö n . En edes tiedä miksi noin isosti, mutta nousi jostain syystä kaikista vahvimmaksi Williamsin tuotannossa, vaikka kahta muutakin lukemaani rakastan jotenkin käsittämättömän paljon.
PoistaJa voih, en osannut yhtään itsekään sunnuntaina katsella olisitko ollut siellä, huomasin muutenkin somesta ynnä muusta vasta jälkikäteen kenen kanssa olin ollut yhtaikaa missäkin. Ehkä jossain muualla vielä törmäillään!