sunnuntai 24. syyskuuta 2017

SYYSKUUN SUPERLUKUMARATON // PÄIVITTYVÄ POSTAUS


Vaikka innostuin kesäkuisesta blogistanian lukumaratonista hurjasti, en suunnitelmistani huolimatta saanut osallistuttua muihin maratoneihin heinä- enkä elokuussa. Loma ja lukujumit veivät mennessään, ja yhtäkkiä onkin syksy ja arki ja opinnot ja vaahteranlehdet sängyllä. Nyt kuitenkin, jälleen kerran ihan sattumalta, huomasin Hennan sekä Lotan emännöimän syksyisen Superlukumaratonin, ja koska itsekseni viikonloppua Joensuussa vietän, hyppään nyt sen kummempia ennakoimatta mukaan. Puolisentoista tuntia sitten tämän huomasin, ja päätin lähteä mukaan kunhan olen saanut viimeisetkin oppimispäiväkirjan rippeet kirjoiteltua, ja sepä olikin mitä mainioin motivaatiopuuska saada tuokin tehtyä. Mutta nyt on kaikki tiskaamisesta alkaen hoidettu alta pois, joten aloitellaan! 

x

Sunnuntai 24.9. kello 16:30 Koko ilta aikaa lukea, ihanaa! Nappasin lukupinoon jo aiemmassa lukumaratonissa mukana olleet Janssonin Viestin & Aaltolan sekä Kedon toimittaman Eläimet yhteiskunnassa -esseekokoelman, aikakin niitä olisi jo jatkaa. Gayn Hunger on myös kesken, Nix tuolla mukana villinä korttina, josko alottaisi jonkun pidemmänkin romaanin. Mutta suurin lukutavoite tälle maratonille on lukea mummini kesällä omakustanteena julkaisemat muistelmat loppuun, vuoden lapsenlapsi -palkinto ei kyllä mene minulle, kun olen tuota nyt kohta kaksi kuukautta "säästellyt", eli en ole vain raaskinut lukea. Mutta sen pariin siis, ennen kaikkea.

x

18:27 Mummin muistelmat luettu loppuun! Ei niitä nyt ollutkaan kuin 66 sivua jäljellä, olin vain jostain hassusta syystä halunnut "säästää" niitä. Ihan mahtava kirja, kaikkien isovanhempien pitäisi kirjoittaa elämäntarinansa lapsenlapsille luettavaksi. Tai ainakin jokin versio siitä. Luin myös Viestistä novellin Rakkauskertomus vain huomatakseni, että olen lukenut sen aiemminkin, mutta eipä sillä niin väliä, se oli ihana. Pyöräytin välissä itselleni myös kunnon opiskelijanuudeliwokin, ja luin Roxane Gayn Hungeria samalla, ei tosin ihan se varsinainen hyvänmielen ruokapöytäkirja. Seuraavaksi kirjoitan mummille sähköpostiin kiitokset vielä kirjasta, blogiin siitä tuskin tämän enempää mitään tulee ihan jo yksityisyydenkin vuoksi. Ja sitten ehkä lisää Hungeria?
Luettuna 82 sivua


x

20:42 Pidin pienen tauon edellisten lukujen jälkeen ja eksyin lähinnä selailemaan instagramia ja vastailemaan viesteihin. Kun sanoin noin tunnin satunnaispuuhailun jälkeen itseni takaisin kirjojen ääreen, meinasin aloittaa Nixin, mutta suuri sivumäärä nyt hieman sai taas epäröimään ja nappasinkin lukuun kirjastolainassa olevan Alain Mabanckoun Pikku Pippurin. Se veikin mukanaan 50 sivun verran, sitä jatkanen vielä tänään. Luin myös Viestistä novellin Nukkekaappi, miten tuota Toven tekstiä voikin rakastaa näin paljon.
Luettuna 147 sivua


x

22:55 Ilta hurahti nopeammin kuin olin ajatellut, vajaa tunti meni iltakävelyllä Elvin kanssa, toisen sain katoamaan suihkun, tiskaamisen ja muiden iltapuuhien lisäksi ilmeisesti taas jonnekin virtuaalitodellisuuteen. Sain kuitenkin hetken vielä luettua Pikku Pippuria, olisin lukenut lisääkin, ellei huomenna soisi herätyskello taas ennen seitsemää. En taida taaskaan mihinkään hurjan suuriin sivumääriin tämän maratonin kanssa päästä, mutta onneksi se ei pääasia olekaan, ihana lähinnä keskittyä nyt lukemaan vähän kaikkea. Tämä monen eri kirjan lukeminen toimii minulle parhaiten tässä maraton-puuhassa, pitää huomenna ottaa joku kirja yliopistollekin mukaan, jos luentojen välissä olisi vaikkapa aikaa hieman lukea!
Luettuna 173 sivua


Maanantai 25.9. kello 10:18 Aamu alkoi jo hieman ennen seitsemää soivan herätyskellon tahtiin, ja toisin kuin yleensä, luin aikalailla heti herättyäni yhden Toven novellin, Kevyen kantamuksen, sen sijaan, että olisin päämäärättömästi esimerkiksi taas selaillut internetin syövereitä. Sanoin tämän jo kesäkuisen maratonin kohdalla, mutta miksen aina aloita aamuja lukemalla yhtä novellia?! 
Novellin jälkeen tosin tulikin hieman hoppu, pienen ehostautumisen kautta koiran kanssa ulos, ja siitä aamuluennolle. Nyt tuolta on selvitty ja palattu kotiin, luin aamupäiväpuuroa keitellessä vielä novellin Hiekkaa tuodaan, ja ehkä jatkan kuvassakin näkyvään novelliin nyt kahvin seurassa. Ihana lukea.
Luettuna 193 sivua


x

11:48 Luin Janssonin Kirjeitä Klaralta -novellin sekä Pikku Pippuria hyvän pätkän. Varsin hyvin sainkin keskityttyä nyt lukemiseen, jäin vain arpomaan tuossa hetki sitten jatkaako vielä tätä puuhaa, vai olla tunnollinen ja lähteä iltapäiväluennolle.. Tokikin siis kaikella järjellä luento menee lukumaratonin ohi, mutta kun on niin ihana vain syventyä näiden sivujen keskelle. Onneksi iltapäivällä tosin hetken ehtii vielä sitäkin tehdä, matka yliopistolle on niin lyhyt, että lienen takaisin kirjojen parissa jo ennen kolmea.
Luettuna 245 sivua


x

14:24 Luento loppuikin aiemmin kun olin ajatellut, ja sen kunniaksi suuntasin suoraan sohvalle lukemaan Pikku Pippurin loppuun. Toki kyseessä on lyhyehkö romaani, mutta näin sukuvasti ja sukkelaan en hetkeen mitään kirjaa muista lukeneeni! Pitäisi kyllä ihan tietoisesti pyhittää vapaa-aikaansa tällä tavalla enemmänkin "teholukemiselle", jos en olisi ollut tuon kirjan pauloissa, aika olisi todennäköisesti kulunut vain tyhjänpäiväiseen internetin selaamiseen. Mainio kirja tuo Pikku Pippuri, mutta siitä myöhemmin lisää ihan omassa postauksessaan. Vielä olisi kaksi tuntia aikaa maratoonata, ehkä jatkan jo noiden aiemmin suunnittelemieni parissa, tai sitten aloitan ihan uutta kirjaa kun näin hyvässä vauhdissa kerran ollaan. Saa nähdä, mikä innostaa eniten!
Luettuna 316 sivua


x

16:30 24 tuntia täynnä! Toinen näistä viimeisistä tosin meni lueskellen muiden blogeja ja kirjoittaen itsekin luonnoksiin valmiiksi fiiliksiä Pikku Pippurista, mutta viimeisestä sain suurimman osan mainiosti luettua, ja olisin voinut kevyesti jatkaa vielä pidempäänkin. En jatkanutkaan noiden kesken olevien parissa sitten kuitenkaan, vaan aloitin hyllyssä vuoroaan odotelleen Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriön, ja sen kanssa lensi aika varsinaisella vauhdilla. Mukava oli tämä maraton-rupeama, teen vielä myöhemmin erikseen koontipostauksen aiheesta. Olipahan kivaa!
Luettu yhteensä 385 sivua

12 kommenttia :

  1. Mahtavaa, että lähdit mukaan! Aloitan itsekin maratoonailun kohta =) Lukuintoa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja sitä samaa sinne! :> Pitääkin tulla lueskelemaan jossain välissä myös muiden edistymisiä!

      Poista
  2. Extempore-maratonit ovat kyllä parhaita, ei ehdi kasata paineita! Mielenkiintoinen pino kirjoja sulla, Viesti ja Hunger kiinnostelevat muakin :-) tähän maratoniin varustaudun kyllä vain Potterilla ja sarjakuvilla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on, sopii minulle ehkä kaikkein parhaiten! En tiedä pysyisikö lukufiiliskään mukana jos jo viikkoa etukäteen päättäisin, että tiettynä päivänä X on pakko haluta lukea niin paljon kuin ehtii :D Ja ah, Pottereilla maratoonaaminenhan olisi maailman parasta! <3

      Poista
  3. Sun ottamat kuvat on kyllä ehkä kauneinta ikinä ♥_♥ Tuli tarve hakea vaahteranlehtiä itsekin, haha. Pidä kiva maraton!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Ja haha minä eilen koiran kanssa kuljin naapurikerrostalon pihalla noukkimassa lehtiä, kun eivät ihan tipu omalle asti, maassaolevat ovat nyt kauneimmillaan!

      Poista
  4. Tsemppiä lukemiseen! Muistelmat kuulostaa kyllä ihanilta, voi kunpa omatkin isovanhemmat olisivat tehneet samanmoista, niin paljon heilläkin olisi ollut kirjoitettavaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Ja sanos muuta, olisi niin mieletöntä, että kaikki isovanhempani olisivat tällaiset kirjoittaneet, tässä yhdessäkin on jo aarretta kerrakseen. <3

      Poista
  5. Voi, kuulostaapa ihanalta nuo mummisi muistelmat! <3 Valitettavasti omat isovanhempani eivät ole vastaavia kirjoittaneet, mutta onneksi muistiarkistoistani löytyy kosolti suusanallisesti kerrottuja tarinoita heidän vaiheistaan. :)
    Lukuiloa maratoniin! Itse en valitettavasti voi osallistua, kun flunssa iski ja pitäisi siitä huolimatta jaksaa koulutehtäviä raapustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa onnea kiittelen minäkin muiden isovanhempien kohdalla, niitä toki varmaan myös täytyisi vähintään itse kirjoitella ylös, jotteivat aivat katoaisi! Ja paranemisia sinne, onneksi näitä maratoneja aina tulee lisää niin pääsee taas jollain toisella kerralla mukaan. :)

      Poista
  6. Mukavaa maratonia sinulle! Nix on muhkea tapaus, kannattaa ainakin kokeilla. Minulla hurahti sen kanssa melkein kuukausi, mutta lukuvauhti vaihteli tosi paljon. Hieno kirja, vaikkei nyt ehkä ihan niin loistelias mitä olin antanut itseni mainoslauseista ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se tietty ristiriitaisuus lukemissani arvioissa on saanut minutkin hieman varautuneeksi Nixin kanssa, tavallaan tekee mieli aloittaa ihan hurjasti, toisaalta taas pelottaa että menee ihan tahmaiseksi koko lukeminen. Mutta toisaalta onneksi yhtaikaa kai voi lukea muutakin, pitäisi nyt varmaan vain yksinkertaisesti aloittaa. :)

      Poista