PETRI TAMMINEN : SUOMEN HISTORIA

PETRI TAMMINEN : SUOMEN HISTORIA 

♥ ♥ ♥

157s.

Otava 2017

Arvostelukappale

Yksi kevään ensimmäisiä uutuuksia, Petri Tammisen Suomen historia tuli muutama päivä sitten minulle arvostelukappaleena kustantajalta.  Olin kirjasta otteita kuullut Baba Lybeckin bloggaajatapaamisessa, ja olisinpa innolla kuunnellut kyseistä kirjailijaa myös ensimmäisessä Kirja vieköön! -tapahtumassa, ellei se olisi valitettavasti mennyt täysin päällekkäin opintohommien kanssa. Ihan hurjan kiinnostunut en siitä etukäteen ollut, mutta yhtäkkiä sitä "ihan vain selaillessani" huomasinkin lukeneeni neljäsosan. Ja seuraavalla esseentekotauolla jo neljännestä vaille loppuun. Aika hyvin imaistu mukaan, sanoisin.

"Se näin jälkeen päin tuntuu kaikkein köyhimmältä ja kummalliseltakin, että ei ollut erikseen sisäistä ja ulkoista todellisuutta. Maailma oli justiinsa se, mitä ikkunasta näkyy. Ei puhuttu läsnäolon voimasta tai henkisyyteen heräämisestä, ainakaan meidän kylällä. Herättiin navettaan ja mennä pöhkötettiin. Tavallaan sitä on ikäväkin. Nyt kun kaikessa on tasoja. 

-Vuosi 1950"

Tamminen on koonnut mukavan kokoelman ihmisten muistoja, ja tehnyt niistä taitavan kokonaisuuden. Se lähtee liikkeelle sadan vuoden takaa, itsenäistymisen sivuilta tsaarin viimeisistä hetkistä, kun venäläiseen upseeriin rakastunut Aino potee sydänsuruja, joita voi lääkitä vain painelemalla rintaa sydämen päälle lämpimällä silitysraudalla. Se koukkaa kieltolain ja Viipurin kautta kohti sotia, ulkomaanavusta pula-aikaan, Kekkoseen, pesäpalloon ja jääkiekon maailmanmestaruuteen. Se käy dopingkäryisessä Lahdessa ja päättyy viime vuoteen, lähes satavuotiaan Suomen nykyhetkille. Se kertoo muiston kerrallaan, alleviivaamatta, mitään suurentelematta, lakonisesti, mutta silti varsin vetävään tyyliin.

Ja hienosti Tamminen tosiaan muistot tarjoilee, antaa eteenpäin nautittavaksi. Pienistä hetkistä muodostuu yllättävänkin hienosti suurempi kokonaisuus, yhden kansakunnan itsenäinen historia kipupisteineen. Hieman se oli jotenkin perisuomalaiseen tapaan kyyninen omaan makuuni, sen pettymyksen ja kansallisen huonon itsetunnon ilmentymä, mutta ei sentään liikaa, ja ehkä monikin voi todeta sen olevan sen meidän suomalaisuutemme kuva. Kaikessa arkisuudessaan ja pienuudessaan se oli hieno, vaikkei kokoaan isommaksi onnistunutkaan kasvamaan. Ehkä siitä puuttui lopulta se tunne, se latautunut ja suuri, se, joka olisi saanut lukijan muutakin kuin hieman hymähtelemään. Mutta se, olisiko se sitten suomalaista, on toki aivan eri keskustelu.

Mutta niin tai näin, onhan tämä vallan mukava startti tälle kansakuntamme juhlavuodelle. Se herätti itsessä muistoja, se sijoitti omia vanhempia ja isovanhempia tapahtumahetkiin, toi mieleen niitä pieniä tarinoita. Mumman kertomusta jatkosodan ajalta, kun olivat olleet ilmahälytyksen aikaan syömässä lettuja, ja hän hätäpäissään pikkutyttönä söi äkkiä ne kaikki muidenkin plätyt loppuun, jos vaikka ei pommituksesta hengissä selvittäisikään, saaden toki sisarusten kiukut päälle pommisuojasta myöhemmin noustuaan. Isän tarinaa 1970-luvun festareista, joissa kävi kuuntelemassa samaa bändiä, jonka 40-vuotiskeikalla itse olin viime syksynä.  Tai omaa muistoa kun Suomen voittaessa Euroviisut asuin itse Oslossa, katsoin kisoja au pair -perheeni kanssa ja myöhemmin ajelin silloin kovin huumaavan ihanan nuoren miehen kyydissä pitkin Oslon öisiä katuja Hard Rock Hallelujah soiden. Koomikko Iikka Kiveä lainaten, kaikista kuvitteellisista keksinnöistä kun Suomi on mun listoilla aika korkealla, ihan siinä Luke Skywalkerin ja Super Marion välissä. Tai minun tapauksessani ehkä Muumilaakson ja Tylypahkan. Joten kai se tämän oman hypetyksensäkin ansaitsee, vaikka se välillä vähän päälleliimatulta tuntuukin.

Helmet-haaste 2017: 08. Suomen historiasta kertova kirja 

Ja kirjabloggaajakollegat psst! Olettehan huomanneet, että ylihuomenna äänestetään yhdessä Blogistanian vuoden 2016 kirjoja? Joko olette valinneet omat ehdokkaanne? Tietoa äänestyksestä Blogistanian Finlandia-palkinnon osalta löydät täältä, kansanvälisen Globalian osalta täältä, Kuopuksesta täältä ja Tiedosta täältä. Mielenkiinnolla jo odotan, minkä kirjan bloggaajat ovat vuoden 2016 suurimmaksi nostaneet!