Yksi kirjavuosi on taas eletty, ja on aika jollain tapaa summailla yhteen edellisvuoden aikana luettuja teoksia. Luin yhteensä 57 kirjaa, 16 eri maasta, pääosin kaunoa, innoikkaimmin esseitä, hyviä ja huonoja. Joten tässäpä taas perinteisesti vuoden 2021 kirjalliset hitit ja hudit, olkaa hyvä.
5 HAALEINTA LUKUKOKEMUSTA
5 VIIHDYTTÄVINTÄ KOKONAISUUTTA
5 KIINNOSTAVINTA TIETOA
5 HIENOINTA KAUNOA
5 MULLISTAVINTA LUKUKOKEMUSTA
Kirjavuotena hieno, muuten aivan kammottavan väsyttävä ja uupunut. Kuten moni sosiaalisen median meemikin sanoo, en tosiaan ollut varautunut että vuosi 2020 olisi trilogia, joten aikamoista hullunmyllyähän tämä nyt on ollut. Mutta onneksi on kirjat, maailmat joihin kadota ja joiden ansiosta voi olla kokonaan eksymättä. Vuodelta 2022 odotan jonkinlaista lempeyttä, vaikka se ei ihan sellaisissa merkeissä ainakaan toistaiseksi ole alkanutkaan. Mutta onneksi on viikko vielä lomaa, voi vaikka kadota niiden romaanien sivuille.
Hellempää vuotta 2022 meille kaikille. <3
Minulta jäi Daddyn kuuntelu kesken, en saanut siihen minkäänlaista otetta. Onko äiti kuollut oli aivan mahtava. Se on inun listallani viiden parhaan käännetyn kaunon joukossa. Mahdollisimman hyvää uutta vuotta, onneksi voi paeta kirjoihin!
VastaaPoistaJoo se Daddy ei siitä alusta oikein parantunut, joten varmasti vallan hyvä päätös! Ja kiitos. <3
PoistaJospa me selvitään tästä trilogiasta! Tuo oli kyllä aika hyvin sanottu.
VastaaPoistaPakko luottaa että selvitään!
PoistaPiti kommentoida jo edelliseen postaukseen: Ditlevsenin Nuoruus tulossa kirjaston jonosta- voi turvallisesti luottaa laatuun ensimmäisen osan perusteella.
VastaaPoistaJa paljon odotan myös Sally Rooneyn uutuudelta, sekä Valkaman Sinun Margotilta (johon kylläkin niin pitkä jono, että mennee loppukeväälle).
Oletko lukenut Katja Kallion Säkenöivät hetket? Oli viikonlopun tähtihetkiä, kun onnistuin " varastamaan" sille erinäisiltä velvotteilta aikaa. Hienosti syvenevät hahmot, psykologisia jännitteitä, toimivat aikatasot (ei mitään tekotaiteellisia jippoja, vaan harkittu ajallinen jatkumo). Taitavaa naisen valintojen kivuliaisuuden kuvausta historia huomioiden. Noin tasapainoista lukuromaania ei hetkeen ole osunut hyppysiin.
Joulukuussa jäi valitettavasti kesken kiitelty Matti Röngän Surutalo (oli pikalainassa, eikä vaan lähtenyt vetämään+ naishahmojen kuvaus alussa niin onnetonta, että harmitti). Lähellä kesken jättämistä oli myös Suvi Ratisen Hyvä tarjous- mutta sepä onnistui koostumaan pienien kangertelujen jälkeen ihan tarpeelliseksi näkymäksi joistakin yhtenäiskulttuurin ongelmista.
Joskus olisi itse asiassa jännittävää kuulla, millaisia kirjoja ihmiset jättävät kesken, jos niim käy.
Rooneyn uudesta on tullut hurjan ristiriitaiset arviot, saa nähdä mitä mieltä siitä olen itse! Kaukana hännillä tosin edelleen kirjastojonossa, mutta haluan sen kyllä lukea. Katja Kalliota en ole lukenut, mutta kuulostaa kiinnostavalta! Sellaiselta, joka voisi ehkä toimia äänikirjanakin?
PoistaMulla jäi kyllä hurja määrä kesken viime vuonna kirjoja, ihan kokonaan niin että tiedän etten niihin palaa sekä sellaisia, jotka toivon "vielä joskus" saavani loppuun. Jälkimmäisiin kuuluu esim. Halla Helle, jota olen kahlannut kohta lähes vuoden.
Moi Lauraaaa! Olipa kiinnostava katsaus. Miksi en enää puhu... oli minullekin yksi viime vuoden kärkiteoksia tietokirjallisuuden saralla. Aistien viisaus on muutamaa sivua vaille luettu (se on tosi hyvä!) ja Onko äiti kuollut odottelee yöpöydällä. En malta odottaa, että ehdin lukea sen ja todeta mitä mieltä itse olen. :D
VastaaPoistaKatri, ihana kun olet palannut blogimaailmaan! <3
PoistaJään mielenkiinnolla odottelemaan mitä pidät tuosta Vigdis Hjorthista, itse olen ihan täysin huumaantunut siitä edelleen! :D