sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

LUKUMARATON // KOOSTEPOSTAUS

 
Elämäni ensimmäinen lukumaraton on nyt vietetty, ja olo on varsin tyytyväinen. Viimeiset lukuhetket vietin kirjaimellisesti kävellen, nappasin nimittäin Eat Pray Loven bussiin mukaan, jotta saisin kahlattua vielä Intia-osuuden loppuun. Harmikseni bussimatka vain oli ihan himpun liian lyhyt siihen, mutta onneksi osaan multitaskata, lukea, kävellä ja jopa ehkä pysyä pois autojenkin alta yhtaikaa. Ainakin kahden sivun verran. Mutta niin, kuten jo tuohon eiliseen päivittyvään postaukseen kirjoittelinkin, siitä lienee tunnistaa lukujumin poistajaksi tarkoitetun kirjan hoitavan tehtäväänsä, ettei sitä malta lopettaa edes silloin kun oikeasti pitäisi. Ja hassua sinäänsä, kun en viikonloppuisin muka yleensä ehdi lukea kun pitää ehtiä "tehdä asioita". Nyt luin enemmän kuin aikoihin, ja tein siinä sivussa myös kotihommia enemmän kuin aikoihin. Että miten lie se priorisointi noin normaalisti menee, puhelin tiukassa otteessa oikeassa kädessä varmaan.. Mutta nyt, se luettujen koonti, olkaa hyvät.

Y H T E E N V E T O


LOPPUUNLUETUT KIRJAT

J.R.R. Tolkien : Hobitti - eli sinne ja takaisin, 64 sivua. Huh, tämä oli oikeastaan se perimmäinen syy, miksi ylipäätään koko leikkiin ryhdyin. Hobitti on ollut kesken toukokuun puolivälistä, ja koska se tahmoi tahmoi tahmoi, en olisi varmaan ilman erillistä rutistusta saanut sitä loppuun laisinkaan. Mutta sain kun sainkin, ja helpommalla kuin uskalsin toivoa, joten suurin tavoite lukumaratonista oli sen myötä jo oikeastaan saavutettu. Loppu rullaili melkein yllättävänkin helposti, enkä osannutkaan olla pitämättä tästä kirjasta niin paljoa kuin aluksi tuntui, vaikka minun maailmani ja tarinani tämä ei kuitenkaan lopulta ollut. Mutta tästä lisää mietteitä aivan omassa postauksessaan, kenties jo ensi viikolla.

KESKEN OLLEET KIRJAT

Elizabeth Gilbert : Eat Pray Love, 135 sivua. Lukujuminpoistaja, aivot narikkaan, helppoa ja kepeää olematta silti täysin hömppää. Sitä tältä olen odottanut, ja sitä onneksi myös saanut. Ajattelin ensin, että riittää kun olen saanut Italia-osion, eli kirjan ensimmäisen kolmanneksen luettua loppuun, mutta kun saavutin sen jo nopeammin kuin ajattelin, jatkoin tavoitettani läpi Intia-osion. Senkin tosiaan luettua sain, juuri ja juuri, ja varsin tyytyväinen olen. Indonesia-osiota vielä ehkä hieman illalla, ja tästäkin lisää varmaan blogissa lähiviikkoina.


ALOITETUT KIRJAT

Elina Alatalo & Sami Kero (toim.) : Eläimet yhteiskunnassa, 78 sivua. Luin itseasiassa tästä uudestaan ne kolme esseetä, jotka olen jo aiemminkin lukenut, mutta tulivat hyvinä kertauksena jatkoa ajatellen. Esseet olivat Antti Nylénin Vyöhyke - suomalaisen eläinkeskustelun vaiheita, Noora Kotilaisen Puhdasta, suomalaista, nationalistista lihaa sekä Salla Tuomivaaran Saako ihmistä sanoa eläimeksi? Hyviä ja tärkeitä tekstejä, jokainen. 

Tove Jansson : Viesti - valitut novellit 1971-1997, 40 sivua. Voi Tove! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Toven novellit kuuluu lukea niiden oikeissa kokoelmissa, ei tällaisena yhteisniteenä ja valittuina paloina. Ja silti aamun neljä ensimmäistä novellia, Rakkaat enoni, Kuinka idea syntyy, Kirjeitä Konikovalle sekä Vene ja minä olivat parasta mitä sunnuntaiaamuna lukea voi. Eli ehkä ihan aina ei kannattaisikaan olla ihan niin kovin ehdoton.. Ihan kuin Jansson ei voisi toimia muka hieman irrallisempanakin.


LUKEMATTA JÄÄNEET

Yuval Noah Harari : Sapiens - ihmisen lyhyt historia, ei luettuja sivuja. Ei lähtenyt, ei! Olen lukenut tätä viimeksi huhtikuussa, ja ajattelin, että jos nyt ei jatku, kirja joutunee siihen suosiolla kesken jätettyjen pinoon, josta harvoin takaisin lukuvuoroon enää pääsee. Ehkä säästelen vielä hetken, ehkä en, saa nähdä.


Yhteensä luettu 317 sivua. 

..ja siihen olen tyytyväinen. Kuten jo aloituspostauksessa sanoin, en lähtenyt tavoittelemaan satoja sivuja, en viittäkään sataa, vaan tämä oli omaan lukutahtiini oikein mainio määrä. Se teki tehtävänsä, sillä pääsin lukutavoitteisiin kahden sellaisen päälleen saaneen kirjan kanssa, ja se toimi, koska en edes muista milloin olisin viikonloppuna näin ajan kanssa lukenut. Ollut vain ja keskittynyt juuri siihen, mistä pidän kaikkein eniten, unohtanut somet sun muut kokonaan tieltä häiritsemästä. Parhaiten toimi, kun luettavana oli keskenään hyvin eri tyyppistä kirjallisuutta, ehkä useampi romaani olisi ollut hieman liikaa noin siirtymien kannalta.

Eli hyvin meni ja olen iloinen spontaanista osallistumisestani! Seuraavan kesälukumaratonin aikaan olen itse reissussa, mutta elokuiselle voisi ehkä uudelleen osallistuakin. Vaikka tosin toivoisin, että ensi viikon lomanalusta eteenpäin kesä olisi muutenkin yhtä lukumaratonia vain.

12 kommenttia :

  1. Jes, huippua, että sinäkin nautit ensimmäisestä lukumaratonista. Uskalletaan maratoonata myöhemminkin! Minäkään en varmaan osallistu vielä heinäkuun maratonille, mutta ehkä elokuun, jos en puolestani silloin ole jo reissussa. Ja ainahan voi pitää lukumaratonin yksinkin, vaikka porukalla se on varmasti hauskempaa.

    Minullekin sopi hyvin se, että kirjat olivat keskenään varsin erityyppisiä. Jos vähänkään alkoi kyllästyttää, oli helppo vaihtaa toiseen erityyppiseen kirjaan. En tiedä jaksaisinko lukea esimerkiksi pelkkiä romaaneja tai vain yhtä paksua romaania maratonin aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautin, oli ihan ehdottoman hauskaa keskittyä ihan tietoisesti vain lukemiseen. Ehkä tätä tämän innoittamana osaisi joskus tehdä myös ihan "muuten vain", itsestäänkin maratoonaillen tosiaan. :)

      Ja kyllä, se vaihtelevuus auttoi hurjasti, tietyt kirjatkin kysyivät hyvin ominaan eivätkä sekoittuneet, kun kaikki luettu oli niin erityyppistä. Novelleja ja esseitä pitäisi varmaan muutenkin osata lukea enemmän näin "välipalana" :)

      Poista
  2. Minulla odottelee tuo sama Hobitin painos hyllyssä. Olen kirjan joskus aiemmin jo lukenutkin, mutta halusin Janssonin kuvittaman omakseni. Tosin itse kirja oli aika vaisu, erityisesti verrattuna Taruun sormusten herrasta, joka kuuluu The Book -osastolle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä uskallanko sen pariin kun tämäkin oli niin tahmaista! :D mutta kaunis kirja kyllä, ilolla tämän omistaa :)

      Poista
  3. Hieno ensimmäinen lukumaraton! Olen itse huomannut, että kun on kesken jokin todella tahmaisesti etenevä kirja, jonka silti haluaa saada luettua, se kyllä aiheuttaa helposti lukujumin. Hyvä, että aivot narikkaan -kirja auttoi sen poistamisessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kivaa oli, kiitos emännöinnistä :) Nuo viihtellisemmät tuppaa mulla auttamaan siihen kyllä kaikkein parhaiten, vaikka muuten vähän vähemmän sitä genreä tuleekin luettua. Mutta paikkansa niillekin!

      Poista
  4. Hienosti! Ja voi Jansson, pitäisi itsekin lukea taas. Minulla taitaa jäädä kaikki maratonit (ja kirjat....) välistä tänä kesänä. Fiilis lukea on kadonnut jonnekin työpäivien, stressin ja väsymyksen, toisaalta kaiken kesäkuikuilun jalkoihin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän ihan täysin, mulle oli vähällä käydä niin myös. Sain tosin ongittua innon takaisin jostain, mutta vähän kyllä jo jännittää miten syksyllä käy, en normaalisti opiskellessa saa koskaan luettua mitään, kun kaunokirjallisuus on muka pois tentti- ja kurssikirjallisuudelta, jonka lukemisen välttelyssä olen kuitenkin varsinainen mestari :D

      Poista
  5. Aijai, olen kateellisena seurannut sivusta muiden maratoonaamista. Minulla ei sattunut aikataulut ollenkaan yhteen tämän kanssa, mutta onneksi maratonpäiviä on edessä vielä kaksi ja omien maratonien pitäminen on aina varteenotettava vaihtoehto. Maratonisi kuulostaa menneen oikein mallikkaasti, jei :D. Ymmärrän hyvin Hobitin kanssa tahmailun, minulla jäi TSH auttamattomasti kesken muutama vuosi sitten, mutta ehkä vielä joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta seuraavilla kerroilla sitten tosiaan mukaan, ja voihan näitä pitää spontaanisti itsekin ;> Ja juu, olen joskus vuosia sitten yrittänyt TSH:ta, nyt ei kyllä Hobitin jälkeen enää sitäkään vähää kiinnosta palata sen pariin.. :D

      Poista
  6. Kiva että maraton onnistui niin hyvin! Ai että, minäkin odotan jo innolla seuraavaa yhteismaratonia, silloin yritän päästä itsekin taas mukaan. Yhteisissä lukumaratoneissa on niin omanlaisensa tunnelma, ehkä hieman suorittamisenkin makua, mutta silti se on aina yhtä kivaa. :) Omistan Hobitista toisen version, mutta haluaisin kovasti myös tuon Toven kuvittaman, se on niin ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä suorittamisen makua minäkin näissä olen aiemmin hieman vierastanut, mutta nyt lähdin niin spontaanisti mukaan ihan vain lukeakseni Hobitin loppuun, että sain karistettua tuon tunnelman pois :D Ja ehkä sitä on nyt jatkossakin helpompi välttää, en halua että lukemisesta tulee koskaan pakkopullaa tai sivumääräkilpailua! :)

      Ja Toven kuvittamastahan tulee syksyllä kaiketi uusi painoskin, uudella kannella!

      Poista