On olemassa lempikirjalistoja kirjoista, jotka ovat olleet oman lukuhistorian kaikkein parhaita, laadukkaimpia ja suurimpia teoksia. Ne ovat jo asultaakin täyteläisiä ja ihan ehdottomasti hyviä kirjoja, ja niiden meriitit ovat teemoissa, rakenteissa ja ilmiömäisen upeissa kirjoitustavoissa. Mutta sitten on myös lista niistä lempikirjoista, jotka eivät täytä välttämättä todella laadukkaan kirjallisuuden kriteereitä, mutta syystä tai toisesta ne ovat iskeneet tunnetasolla niin vahvasti, ettei niistä osaa enää päästää irti. Ja niitä, minulle ehdottomasti tärkeimpiä kirjoja ajattelin nyt jakaa myös teidän kanssa. Löytyykö yhtään yhteisiä, mitkä ovat teidän tärkeimpiä kirjojanne?
01. Kjell Westö : Missä kuljimme kerran
Luin ensimmäisen Westööni jo kymmenen vuotta sitten, rakastan näitä kaikkia. Mutta Missä kuljimme kerran on ehdottomasti se vahvin ja tärkein, sen historia osuu juuri niihin kohtiin, jotka koskettavat minua eniten, se tuo Suomen ja Helsingin historian lähelle, ja on jotenkin niin suuri ja täyteläinen, että sen taika on mielessä vielä seitsemän vuotta lukukokemuksen jälkeenkin. Westö on ehdottomasti minulle suomalaisista nykykirjailijoista se kaikkein rakkain, ja tämä hänen teoksistaan läheisin.
02. Väinö Linna : Täällä Pohjantähden alla -trilogia
03. J.K. Rowlingin Harry Potterit
04. Astrid Lindgren : Veljeni Leijonamieli
Ja Suomen historiassa pysyäkseni muodostui myös kahdeksan vuotta sitten luettu klassikkotrilogia hieman elämää suuremmaksi. Olin juuri löytänyt muutaman vuoden tauon jälkeen lukemisinnon uudelleen, ja uhkarohkeasti nappasin hölmöjen hömppäkirjojen perään Linnan paksukaisen. Olin aiemmin lukenut Tuntemattoman sotilaan jopa kahteen kertaan, joten ihan vierailla vesillä ei kuljettu, mutta tästä tuli silti hieman yllättäenkin jotenkin niin suuri kokemus, että sanoisin tätä jopa ehkä kaikkein tärkeimmäksi koskaan lukemistani kirjoista. Olen haaveillut nyt jo useamman vuoden tämän uudelleen lukemisesta, ehkä lähiaikoina on sen vuoro.
Potterit eivät juuri esittelyä kaipaa, mutta ovat ehdottomasti suuri rakkauteni kohde jo alunperin ainakin viidentoista vuoden takaa. Luin Harryt hieman muita myöhemmin, aloitin muistaakseni siinä kohti kun ensimmäinen elokuva oli tullut. Luin näitä ripotellen sieltä täältä, suomeksi ja englanniksi, ja ensimmäistä kertaa luin ne uudelleen kokonaan putkeen joulun alla 2014. Ikuinen rakkauteni, jonka erityisesti haluaisin jakaa eteenpäin seuraavillekin sukupolville.
Tässä voisi olla lapsuuden rakkaista kirjoista myös Muumit, Lindgrenin Pepit, Kureniemen Putti-kirjat, mutta Leijonamieli on silti se kaikkein vahvin ja rakkain. Nangijalan maisemat, tapahtumat ja veljesten seikkailut koskettavat jo sieltä omasta lapsuudesta, mutta olen tätä nyt myös töissä lukenut kahdelle eri eskariryhmälleni, ja ilahdun joka kerta yhtä paljon siitä, miten tästä tulee heidänkin lempikirjansa. Lindgren onnistuu koskettamaan saduillaan lapsia, oli aika mikä tahansa, ja on taianomaista, miten tämän teemat säilyvät tärkeinä sukupolvesta toiseen.
05. Chimamanda Ngozi Adichie : Puolikas keltaista aurinkoa
Adichien suuri romaani 1960-luvun Nigeriasta ja Biafran sodasta oli jotenkin käänteentekevä. Rakastin sen monitahoisuutta, laajuutta, tunnelmaa, taitoa tuoda tänne pohjoiseenkin Nigerian historia niin lähelle, että siitä luulee tietävänsä enemmänkin yhden ainoan kaunokirjallisen teoksen perusteella. Luin tämän jo neljä vuotta sitten, ja rakastan sitä edelleen, hurjan paljon.
06. Susan Abulhawa : Jeninin aamut
Onkin esitelty tässä blogissa jo aiemmin Lähi-Idän suosikkeja listatessani, mutta kuuluu se myös tälle listalle. Herättävä, täysin uutta näkökulmaa itselleni antanut kaunokirjallinen teos, jonka toivoisin olevan osana huomattavasti suuremmankin yleisön yleistietämystä. Kaunis ja raju kirja, joka jättää vahvan tunteen jälkeensä.
07. Riikka Pulkkinen : Totta
Pulkkisen Totta-kirjasta tuli hieman yllättäenkin todella tärkeä, sen tunnelma vei kerralla mennessään. Se kuuluu meneillään olevan vuoden luettuihin kirjoihin, ja vaikka Pulkkinen tuntuukin jakavan huomattavasti mielipiteitä, minuun tämä iski ja lujaa. Se oli omalla inhimillisellä tavallaan suuri, ja sen teemat ja kieli veivät jalat altani, siitä tuli hyvinkin nopeasti tunnetasolla todella tärkeä kirja. Tämän luen varmasti vielä uudelleenkin.
08. Katja Kettu : Kätilö
Ketun Kätilö oli kesälukemisenani pari vuotta sitten, makoilin varpaat mökkilammen vedessä ja vaikutuin aivan täysin. Tässä kirjassa oli kohdallaan kieli, aihe ja rakenne, se oli voimakas ja rujo ja se pääsi yllättämään täysin puskista. Olen kirjoittanut tästä Goodreadsiin, että hyvän kirjan tunnistaa siitä, että sitä jää loputtuaan ikävä. Ja tätä todella jäi.
09. Jeffrey Eugenides : Middlesex
Middlesex on Pulitzerillakin palkittu vahva ja eheä tarina, joka vei kerralla jalat alta. Sen suuri tarina erään geenin matkasta intersukupuolisen nuoren elämään on vaikuttava ja monitahoinen, ja vaikken tähän vuoden 2009 jälkeen olekaan palannut, ei sen asemaa lempikirjojen joukossa ole tullut kertaakaan kyseenalaistettua. Tämän haluaisin vielä joskus löytää omaan hyllyyni, muiden tärkeiden joukkoon.
10. Mika Waltari : Feliks onnellinen
Waltari vei mennessään, kun luin Valtakunnan salaisuuden kaksi vuotta sitten. Vaikka ehkä paras Waltareista on tokikin klassikkoasemansa ansainnut Sinuhe egyptiläinen, on tähän astisista lukemistani kirjailijan kirjoista tunnetasolla kuitenkin tärkeimmäksi muodostunut muutama kuukausi sitten luettu Feliks onnellinen. On kirjoja, jotka vievät mennessään heti, toiset tuntuvat suurilta juuri lukemisen jälkeen, mutta haalistuvat ajan mittaan. Ja sitten on Feliks onnellisen kaltaisia teoksia, jotka vain vahvistuvat mitä enemmän aikaa kuluu, ja niiden teemat pyörivät päässä vielä pitkänkin ajan jälkeen. Tämän tunnelma vei mukanaan, ja se on kaunis ja iästään huolimatta hyvin ajankohtainen teos.
11. Haruki Murakami : Norwegian Wood
Murakamin teoksia on tullut viime kesänä löydetyn Norwegian Woodin jälkeen luettua useitakin läpi, mutta silti vahviten mielessä on pysynyt tämä, johon ensimmäiseksi kyseiseltä kirjailijalta tartuin. Kuten Feliks onnellinen Waltarilta, ei tämäkään ole kirjailijansa suurin ja ehkä omilla mittakaavoillaan eniten saavuttanut teos, mutta kuten aiempikin, on tähän minulla silti vahvin tunneside. Sen taianomainen tunne vei mennessään, jätti jäljen ja lämpimän tunteen vielä vuodenkin päähän.
12. Tove Jansson : Reilua peliä
On uusin tärkein kirjani, ja se kipaisikin kirjojeni kärkeen hyvin nopeasti. Rauhallinen, taianomaisen arkinen pienoisromaani/novellikokoelma on niin tovemainen, etten meinannut onneani uskoa tämän parissa. Se on kaunis, äärimmäisen samaistuttava ja arjen kauneudesta vahvuutensa ammentava, uskon sen pysyvän kärkipaikoilla pitkään. Tämän myötä haluan lukea jo pian Toven muutkin aikuisille suunnatut teokset, mutta Reilun pelin lämpö säilynee mielessä vielä kauan.
Veljeni Leijonamieli on ihana! <3 Myös tuo Westön Missä kuljimme kerran on hyvä, mutta oma lempparini on Älä käy yöhön yksin.
VastaaPoistaOli hyvä, että teit tämän postauksen; muistutit mua yhdestä kirjasta, jonka olen halunnut jo kauan, mutta jonka nimen olin unohtanut. Se on nimittäin tuo Puolikas keltaista aurinkoa. :)
Haluaisin vielä kysyä, oletko lukenut kirjan nimeltä Piiat. Jos olet, mitä pidit siitä? Sekin kovasti kiinnostelee.
Joo lue ihmeessä tuo Adichien kirja, uskon että voisit siitä pitää! :) Ja luin Piiat kolmisen vuotta sitten, ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja sekin. Hieman kliseinen ja tietyllä tavalla vähän turhan helppo ja turvallinen, mutta silti hyvä kuitenkin. Sen leffaversiokin oli yllättävän hyvin onnistunut, ei tosin kirjaa voittava kuitenkaan. :)
PoistaJuuri tällaiset lempikirjalistat ovat minusta kaikista mielenkiintoisimpia!
VastaaPoistaTältä listalta Potterit ja Jansson yleisesti ovat minunkin lempikirjalistoillani nyt ja varmasti aina. Listallasi on myös useampi, jotka ovat minun lukulistallani! Esimerkiksi Puolikas keltaista aurinkoa on vielä lukematta. Jännä nähdä, mitä niistä pidän!
Omia lempikirjoja (näin nopeasti ja lyhyesti) ovat John Irvingin Garpin maailma, Muriel Barberyn Siilin eleganssi, Susan Fletcherin Tyrskyt, Leo Tolstoin Anna Karenina, Jane Austenin Viisasteleva sydän, Alice Munron Liian paljon onnea, Leena Parkkisen Sinun jälkeesi, Max, Claudie Gallayn Tyrskyt nyt ainakin <3
Näissä tulee ehkä juurikin se persoona parhaiten esille, hyviä kirjoja kun lähtökohtaisemmin arvostaa kuitenkin "kaikki". :) Mutta juu tuota Adichien romaania suosittelen ehdottomasti, kyseisen kirjailijan muutkin ovat olleet ihania, Purppuranpunainen hibiskus etenkin. Ja monta on sinunkin listalla kirjaa, jotka haluaisin minäkin lukea!
PoistaMinä aloin myös lukea pottereita vasta kun sarjan toinen elokuva oli teatterissa, mutta toki olen muutaman vuoden nuorempikin sinua, eli ajankohta ja ikäni oli mitä parhain niille. Ehdottomasti tärkein sarja minulle, kasvoin aika samaa tahtia niiden kanssa. Puolikas keltaista aurinkoa odottaa hyllyssä lukemattomana, Purppuranpunaisesta hibiskuksesta pidin paljon. Middlesex on ollut lukulistallani jo todella pitkään, ja jotenkin olen päättänyt että haluan lukea sen ennen Naimapuuhien lukemista, vaikka jälkimmäinen löytyy omastakin hyllystä. Ja niin, Veljeni Leijonamieli on tosiaan myös vielä lukematta...
VastaaPoistaAdichien kirjat ovat iskeneet minuun kaikki, Eugenidesin kanssa on taas ristiriitaiset fiilikset kun Middlesexiä niin rakastin ja Naimapuuhat ja jopa Virgin Suicides ovat mulle olleet ihan hirveän suuria pettymyksiä! Tosin ehkä osittain tuon Middlesexin takia, sen kun ensimmäisenä luin, mutta silti lähtökohtaisesti monet tämän listan kirjojen kirjailijoista pääsisi jo itsestäänkin lempikirjailijoideni joukkoon, Eugenidesiltä taas iskee vain yksi teos!
PoistaTällaiset listat ovat niitä parhaimpia. Mä en edes kamalasti ajattele sitä, kuinka hienoja kirjat ovat kaunokirjallisesti kun lempikirjoja valitsen, vaan nimenomaan sen oman tunnekokemuksen perusteella. Näistä omalla tärkeimpien kirjojen listalla on Potterit ja Totta, ne ovat olleet vuosia todella tärkeitä. Viisasten kiven sisäkannessa lukee 9-vuotiaan minun käsialalla nimi, ikä ja päivämäärä 24.12.2002. Siitä asti on Potterit olleet minun juttuni. Totta tuli kuvioihin lukiossa, ehkä vuonna 2010 tai 2011, se on niin kaunis ja painava. Veljeni Leijonamieli ja Middlesex ovat myös ihania mutta niiden lukemisesta on sen verran aikaa että haluisin lukea uudelleen ja miettiä, mitä mieltä olen nyt. Mulla on myös ollut mielessä tehdä joku lempikirjapostaus, ehkä siinä sitten enemmän, kunhan ehdin kirjoittamaan :)
VastaaPoistaNäistä kiinnostaa Norwegian Wood, Jeninin aamut ja Reilu peliä, todella hyvä kirjamaku sinulla kyllä :)
Joo minä haluaisin tuon Middlesexin myös uudelleen, aloin itseasiassa tästä omasta postauksesta inspiroituneena etsimään sitä nettiantikvariaateista kun tuota ei missään muualla ole vastaan koskaan tullut! Se oli maaginen silloin seitsemän vuotta sitten, jännä olisi nähdä mitä siitä nyt pitää. :) Mutta hei tee ihmeessä, näitä olisi hurjan mielenkiintoista muiltakin lukea! :-*
PoistaHieno lista. Sisältää monia omiakin lemppareita. Tosin esim. Murakamilta se kaikkein paras on ollut The Wind-Up Bird Chronicle. Se on niin hyvä, etten ole uskaltanut lukea uudestaan. :)
VastaaPoistaKiitos! :> Minulla on tuo Murakamilta vielä kokonaan lukematta! Ja onneksi onkin, teoksensa ovat ylipäätään niin mukaansatempaavia, että on ihana ajatella niitä olevan vielä useampi jäljelläkin :)
PoistaPuolikas keltaista aurinkoa oli yksi sävähdyttävimmistä kirjoista joita olen aikoihin lukenut. Taisinpa katsastaa kirjasta tehdyn elokuvankin, mutta muistaakseni tämä ei kovin herättänyt innnostusta. Pottereista ei nyt tarvitse edes lähteä puhumaan, sen verran monta kertaa ne on tullut kahlattua läpi, ikiaikainen suosikki. Varmaan vielä kiikkustuolissa jaksan paapattaa lapsenlapsenlapasille Kalkaroksesta ja Potterista ja Voldemortista :)
VastaaPoistaPulkkisen Totta on istuskellut kirjahyllyssäni jo pidempään, lahjaksi saatuna, mutten kovin ole saanut aikaiseksi sitä lukea. Alkuvuodesta luin Iiris Lempiäisen levoton ja painava sydän- kirjan josta tykkäsin kovasti, joten varmasti seuraavaksi pitää ottaa työn alle Totta. Tykkään Pulkkisen tavasta kirjoittaa ainakin aiemmassa kirjassa.
Lapsuuden suosikkeihin kuului ehdottomasti Uppo-Nalle kirjat. Ensimmäinen Uppis kirjani on vuodelta 1990 ja se todella näyttää siltä. Kirjan selkämys on irronnut jo aikoja sitten.
Odotan kovasti jo Pulkkisen syksyllä julkaistavaa uutuuttakin, vaikkei kaikki ko. kirjailijan teokset olekaan iskeneet, on toiveet korkealla julkaistavan kanssa :) Ja Uppiksen on ihania myös, olen niitä juuri töissä lapsille lukemassa 3)
PoistaMissä kuljimme kerran, taivaslaulu, linnunradan käsikirja liftareille -"trilogia", ronja ryövärintytär, ruohometsän kansa ja good omens on mulle varmaan rakkaimmat/suurimman vaikutuksen tehneet kirjat. Ronja pitäiski lukea uudestaan, oon tainnu vaan kuulla sen mun isän lukemana lapsena! Pitäis itseasias varmaan ostaa se ja lukee pojalle. Potteritki pitäis ehkä ostaa. Ja missä kuljimme kerran :D
VastaaPoistaTässä työssä on parasta, että saa päivittäin lukea maailman parhaita lastenkirjoja muksuille, tänä vuonna on mennyt Leijonamielen lisäksi Ronja, Pepit, Eemelit, Ippikset ja ensi vuonna mietin, jos vaikka ensimmäisen Potterinkin lukisi.. :D
PoistaPotterit eivät tosiaankaan esittelyjä kaipaa, löytyisivät minunkin listaltani <3 Adichie löytyisi myös lemppareista, tosin en osaa päättää millä kirjalla. Puolikas keltaista aurinkoa on kyllä aivan mieletön. Lisäksi Joel Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkea sekä Elif Shafakin Rakkauden aikakirja nyt ainakin.
VastaaPoistaAi että, heti alkoi tehdä mieli tehdä listausta itsekin. Näitä on ihana lukea!
Tee ihmeessä, olisi hauska lukea sinunkin listauksesi! Muiden lempikirjat on niin hurjan mielenkiitoisia! Tuo Haahtelan teos minunkin pitäisi lukea, sitä on kovin kehuttu. :)
Poista